Ravintolan henkilökunta on palannut takaisin Ouluun Istanbulista. Opintomatkamme, 28.3 – 4.4.2010,  oli kaiken puolin upea ja erittäin antoisa, joten olemme täynnä keväistä intoa.
Tässä hieman tietoa matkastamme, mutta kerromme mielellämme lisää ravintolavierailusi yhteydessä. Suosittelemme lämpimästi tässä mainittuja nähtävyyksiä, ravintoloita, ostospaikkoja jne.

Majoituimme Boutique Maywood Hotelliin, joka sijaitsee Sirkecissä, Vanhassa kaupungissa. Pieni, kaunis ja siisti hotelli, jossa erinomainen palvelu. http://www.hotelmaywood.com/

Sateisena maanataiaamuna lähdimme kävelemään kohti Topkapi-palatsia, joka sijaitsi aivan lähellä hotelliamme. Neljän vuosisadan ajan Topkapi oli Osmaanien valtakunnan sydän. Sulttaanit asuivat palatsissaan kuin muurien suojaamassa pikkukaupungissa hoveineen, perheineen ja orjineen.
Meillä meni nopeasti aika palatsia ihaillessamme ja Haaremissa, jossa meillä oli erinoimainen opastettu kierros. Opaspalvelu ei kylläkään meille oikeastaan kuulunut… Tästä voimme kertoa lisää… :)
Jatkoimme matkaa maanalaiseen vesisäiliöön Yerebatan Sarniciin, jossa on kuvattu eräs Bond-elokuvakin. Tämä museo oli ennen bysanttilainen vesisäiliö, jonne vesi johdettiin akveduktteja pitkin Istanbulin lähimetsistä. Säiliön perällä pylväitä kannattelee kaksi Medusa-kiveä.
Alkuun Istanbulissa väsyy sekä jalat että pää, joita on hyvä rauhoittaa valtavassa Sinisessä moskeijassa. Nimitys tulee sisustukseen käytetyistä tuhansista turkooseista keramiikka tiilistä.
Muinaisen “formularadan” Hippodromin kautta suuntasimme Grand Basaariin, jota oltiinkin jo sulkemassa. Mutta ulkopuolelta löytyy valtavasti basaarikatuja, joissa hinnatkin ovat paljon edullisempia. Tingittiin oikein turkkilaiseen tyyliin ja halvaksi tuli:)
Illalisen nautimme perinteisessä Hamdi-ravintolassa. Todella maukasta. http://www.hamdi.com.tr/

Tiistaiaamuna kävelimme Hagia Sofiaan ja jono oli jo pitkä klo 10.30. Jono kuitenkin liikkui nopeasti. Eveliinan aika kului kissoja valokuvatessa. Häneltä löytyy lähemmäs 100 kissavalokuvaa! Ja samalla hän ehti myös tutustua ainakin yhtä moneen ihmiseen:)
Vuonna 537 avatussa kirkossa tuntee itsensä pieneksi. Kirkko on 56 m korkea ja sen kupoli läpimitaltaan 31 m.
Sieltä suuntasimmekin suoraan Grand Basariin, jonka todellakin voi kokea kaikilla aisteilla. Hieman Grand Basarin ulkopuolella, ei todellakaan  näyttävissä, liikkeissä kannatta käydä. Näistä tukkuliikkeistä saa todella edullista tavaraa, jos vain suostuvat myymään. Keinoista voimme toki kertoa lisää…
Illallisen  nautimme Sunset Grill and Bar-ravintolassa, jolla on myös Chaine des Rotisseurs-kilpi. Tutustuimme ravintolan omistajaan, joka oli muuten aivan vasta ollut vierailulla Oulussa. Hän esitteli meille heidän ihastuttavan viinihuoneensa. Upeita viinejä! Näköala, ruoka, juomat ja palvelu çok güzel!
http://www.sunsetgrillbar.com/
Ilta, niin teki toinenkin, jatkui Araf livemusiikkibaarissa. Aivan mahtava paikka!!! Meiltä löytyy CD, mikäli haluat tutustua Arafin musiikkiin tai tutustu osoitteessa:  http://www.araf.com.tr/

Keskiviikkoaamuna hyppäsimme taksiin ja suuntasimme Yesilköyiin, lentokentällä päin keskiviikkoisin pidettävälle torille. Se on valtava, joten aikaa sen kiertämiseen kannattaa varata ainakin 3-4 tuntia ja paljon käteistä. Sieltä löytyy vaatteita, kenkiä, laukkuja, verhoja jne. Kaikkea tosipaljon! Nähtyäsi kaikki upeat vihannekset ja hedelmät ymmärrät miksi ravintolassamme ei valmisteta kaikkia ihania kasvisruokia, joita Turkista löytyy…
Toripäivä käy työstä, joten illallinen rentouttavan tunnelmallisessa Topaz-ravintolassa maistui. Valitsemmme kaksi eri menuta, toinen perinteinen turkkilainen ja toinen innovatiivinen turkkilainen. Tasokkaan viinilistan oli koonnut heidän ranskalainen sommelierinsa. Muutenkin henkilökunta oli huippuammattilaisia, mutta ihanasti rentoja. http://www.topazistanbul.com/

Torstaiaamuna hyppäsimme taksiin ja ajelimme Kultaisen sarven rantaa pitkin Pierre Loti Kahvesi-nimiseen kahvilaan. Tämä paikka täytyy itse kokea.
Taksilla takaisin keskustaan, tai oikestaan ydinkeskustaan, Beyogluun. Kävelimme pääkadun, Istikal Caddesin päästä päähän. Erilaisia kauppoja, upeita ravintoloita, musiikkia, nostalginen rämisevä raitiovaunu, monenlaisia ihmisiä  ja huolenpitoa omasta laukusta; sitä on tämä kävelykatu 1800-luvun lopun jugendrakennusten juurella.
Illalllinen Tuhannen ja yhden yön-tyyliin Al Jamal-ravintolassa. Herkullista (varmaankin reissun parasta) ruokaa ja loistavat ennennäkemättömät (ainakin meille) tanssiesitykset, ja ennen kaikkea tunnelmaa. Täällä koet miten paikkalliset juhlii.

Perjantaia-aamuna lähdimme Bosporin-salmen kokopäiväristeilylle. Sää suosi, +22 ja aurinko hemmotteli meitä ihanasti. Bosporin-salmen rannat ovat täynnä upeita palatseja, hotelleja, taloja ja huviloita. Pysähdyimme viehättävässä Ortaköyssä,  sultaanin kesäpalatsissa, Rumeli Hisari-linnoituksessa ja pienessä kalastajakylässä. Herkullista ruokaa ja hyvää palvelua; ja olo oli kuin sulttaanilla:)

Illallinen oli tarkoitus nauttia Ulus29-ravintolassa, joka kuuluu Istanbulin parhaimmistoon. http://www.group-29.com/
Taksinkuljettaja kertoi liikenteen olevan aivan tukossa, joten matka sinne olisi kestänyt vähintään 1,5 tuntia ja suositteli että jäisimme syömään hotellin lähistölle. Valitsimme lähellä olevan Han-ravintolan, jota eräs risteilyllä ollut parikunta suositteli. Perinteistä ja hyvää!

Lauantaina teimme viimeiset ostokset mm uudet työhousut ja paidat salin tytöille, uusia turkkilaisia kahvikuppeja…
Sitten pakkaamaan matkalukut ja nauttimaan viimeisestä illasta jälleen kerran Sunset Grill and Bar-ravintolaan, jossa meillä oli tapaaminen Turkin Paistinkääntjien valtavoudin ja hänen suomalaisen vaimonsa kanssa. Seurana oli myös juuri lomalle Oulusta saapunut naapurikapakoitsija vaimoineen.

Unohtumaton matka!

Tervetuloa kuulemaan lisää ravintolaamme!